Sädekehää muistuttavat katuvalot syttyivät Korkeavuorenkadulle viime viikon perjantaina. Renkaat muodostavat valopolun Eteläesplanadin Merikadun väliselle matkalle.– Emme halunneet joulukatua, kun joulun aika on niin lyhyt. Tästä tulikin valonkatu, toteaa Vuorimiehenkadulla omaa Studio Sirkus –suunnittelutoimistoa pitävä ja valaisuhankkeen suunnittelusta vastannut sisustusarkkitehti Riikka Steinberg .

Steinberg on nimennyt koko kaupunginosan elävöittämishankkeeksi tarkoitetun kokeilun valonkaduksi, jolla on myös nimeä kantavat verkkosivut.

Kymmenen lampun koeasennuksen kustannuksista vastasi kadun 19 yrittäjää. Lupaa niiden asentamiseen piti hakea Helsingin kaupungilta ja Heleniltä. Valojen ylläpitokustannukset hoitaa muutama vuosi sitten perustettu Ullanlinnan yrittäjäyhdistys.

Ajatus joulukadustakaan ei ole kaukaa haettu. Siitä koko ajatus yrittäjien kustantamista valoista alkujaan lähtikin. Steinberg alkoi suunnitella valoja kuultuaan haaveista monelta alueen pitkäaikaiselta yrittäjältä.

– 30 vuotta alueella olleet yrittäjät sanoivat muutama vuosi sitten, että kadulle on yritetty puuhata joulukatua, Steinberg toteaa.

Steinberg kuvailee Korkeavuorenkatua Helsingin Pariisiksi. Sen varrelta löytyy pieniä bistroja, putiikkeja, kirkko, museoita ja puistoja.

– Tavoitteemme on tämän tunnelman ja kulttuurin tekeminen näkyväksi. Lisäksi yhteistyö kaupungin kanssa on sujunut hyvin. Helsinki itsekin on halunnut lähteä elävöittämään kaupunkia erilaisin keinoin.

Yrittäjien kustantamat lamput ovat liitetty kaupungin ulkovalaistusverkkoon. Valot syttyvät ja sammuvat samassa tahdissa muun katuvalaistuksen kanssa.

– Kyseessä on koevalaistus, jossa testataan sitä, miten esimerkiksi kauppiasyhdistykset saataisiin jatkossa liitettyä kaupungin ulkovalaistusverkkoon, toteaa valaistuspäällikkö Olli Markkanenrakennusvirastosta.

Suunnitelman ensimmäisessä luonnoksessa valaisimia on yli sata. Tarkoituksena on kevään aikana kerätä kokemuksia hankkeen onnistumisesta ja lisätä lamppujen määrää ehkä jo ensi syksyksi.

– Lamput voisivat aikanaan muodostaa ikäänkuin katon alueen katujen ylle. Ne voisivat olla osa koko kaupunginosan katukuvaa, Steinberg jatkaa.